Historia

Poimintoja Kokko-Kokkonen Sukuseuran historiasta

Historian on koonnut Virpi Pihlaja

Silloin kun mummuni ja pappani olivat vielä nuoria, tunnettiin ja tiedettiin omat sukulaiset, kaukaisemmatkin. Vaikka työnteko oli silloin raskaampaa ilman koneita ja vapaa-aikaakin oli vähemmän kuin nyt, käytiin silti sukuloimassa. Kruunun virkamiehet ja herrat kulkivat hevoskyydillä, köyhät jalkaisin tai suksilla. Tunnettiin omat juuret, tiedettiin mihin kuulutaan ja sukulaiset rätnättiin tarkkaan. Hautajaiset olivat isoja juhlia, joihin tuli koko suku saattamaan poismennyttä tuonpuoleiseen, puhumattakaan häistä, joita monesti tanssittiin useampi päivä.

Aikojen kuluessa ja muuttuessa nopealla tahdilla, lapset muuttivat kaupunkeihin työn ja koulutuksen perässä. Kukaan ei ollut kertomassa sitä mihin kuuluu ja ketkä olivat sukulaisia. Kun työ ei enää vienyt kaikkea aikaa heräsi kiinnostus omia juuria kohtaan ja halu tietää jotakin sukulaisista ja omasta alkuperästä. Kun häät ja hautajaiset vietetään nykyisin pienessä perhepiirissä ei sielläkään enää opi tuntemaan kaikkia sukulaisia. Tästä johtuen on sukututkimus yleistynyt ja sen myötä perustetaan sukuseuroja, joiden tarkoituksena on lisätä suvun jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Itse aloitin sukututkimuksen vuonna 1985. Miksi ja mistä sain kipinän tähän työhön aikanaan? Siihen saan vastata usein. Minulla ei ollut valokuvaa papasta, joka kuoli kun oli vielä pieni tyttönen. Tädilläni oli vanhoja valokuvia, joista sain teettää itselleni kuva kuvasta kuvia muistakin sukulaisista, jotka ovat kaikki vanhempaa sukupolvea. Sitten heräsi kiinnostus näitä ihmisiä kohtaa jotka olivat näissä vanhoissa valokuvissa. Keitä he olivat ja mitkä olivat heidän taustat?

Kokko-Kokkonen Sukuseura ry:n vanha standaari.

Hautausmaalta löysin isäni mummun ja papan hautakiven, josta kirjoitin ylös syntymä- ja kuolinajat, joiden kanssa menin kirkkoherranvirastoon. Siitä sai alkuunsa työ, jota olen tehnyt siitä alkaen. Aikojen kuluessa halusin myös oppia tuntemaan nämä sukulaiset jotka vielä ovat elävien kirjoissa. Kunnianosoituksena kumpaakin mummuani kohtaan järjestin kesällä 1992 isäni äidin suvun sukujuhlan ja samalla perustimme Wianderin sukuseuran. Kesällä 1993 perustimme äidin äidin suvun sukuseuran Kokko – Kokkonen Sukuseura.

Kokko-Kokkonen suku

1500- luvun puoliväliin mennessä tuli ilmeisesti jostakin Savosta mies (tai kenties jo aikaisemmin, mutta kirjalliset tiedot puuttuvat) Wanhan Rautalammin hallintopitäjän alueelle Viitasaarelle ja hän käytti nimeä Antti Kokkonen. Hän valitsi asuinpaikakseen kauniin niemen Viitasaaren Koliman kylältä.

Hallan vieraillessa kalaisat vedet tarjosivat vararavintoa. Vuosien kuluessa asuinpaikka pysyi samana ja sama suku sai hallita tilaa siitä alkaen. Ajan kuluessa suku laajeni. Osa käytti nimeä Kokko ja osa Kokkonen. Kokkolan tilan tyttäriä naitiin miniäksi lähialueiden suuriin taloihin mm. Pihtiputaalla Turpeelaan ja Kauppilaan sekä Viitasaarella Kokkilaan ja Kuhalaan jne.

Suvun jäseniä on paljon Pihtiputaalla, Reisjärvellä ja Viitasaarella ja heitä on levinnyt ympäri Suomen maan, myös Kanadassa, USA:ssa ja Ruotsissa asuu sukumme jäseniä. Tunnetuimia suvun jäseniä ovat mm. Radio – teatterista ”Herrä Ääni” näyttelijä Kauko Kokkonen, jonka isä Arvi on syntynyt Pihtiputaalla. Kaukon isänisä Johan Kokko oli myllärinä Saanin tullijauhomyllyssä, joka keräsi varoja kruunulle.

Johan Kokko muutti Viitasaarelta 1872 Pihtiputaalle perheensä kanssa nimellä Kokko, Pihtiputaalla hänen nimensä oli Kokkonen. Kauko Kokkosen ääni tuli tutuksi lukuisille radion kuuntelijoille lukuisista kuunnelmista joita hän oli tekemässä. Sota aikaan Kauko toimi ”Korven radion” päällikkönä.

Keihäänheittäjä Jorma Kinnunen kuuluu myös Kokkosen suureen sukuun. Hänen äidin isoäiti Matilda Kokko on syntynyt Viitasaaren Koliman kylän Kokkolassa.